*

Kalle-Pekka Hietala

Perustulo: sosiaalityön identeetin kyseenalaistaja

 

Keskustelu perustulosta on jälleen kuluneen viikon aikana herättänyt keskustelua, kun Valtionvarainministeriön Kansliapäällikkö Martti Hetemäki kritisoi perustuloa alentavan motivaatiota työelämään vastiikkeettoman rahan vuoksi. Hetemäen analyysia ovat kompanneet viikon aikana Hetemäkeä ideologisesti lähellä olevat Kansanedustaja Juhana Vartiainen sekä Ministeri Paula Risikko ja Petteri Orpo. Hetemäen argumentteja ovat kerenneet vasta-argumentoimaan Liberaalipuoleen Kaupunginvaltuutettu Amos Ahola varsin hyvillä perusteluilla perustulon Puolesta. Kuitenkaan takertumatta enempää kuluneen viikon väittelyihin,  on keskustelu perustulosta jälleen profiloitunut luonnontieteilijöiden väittelyinä ja näin ollen tarkastelen enemmän kysymästä perustulosta näkökulmasta, joka on jäänyt pimentoon eli perustulo sosiaalialan näkökulmasta. Esimerkiksi harmittavaa on ollut, että sosiaalialan ammattijärjestö Talentia on ollut lähes hiljaa perustuloon liittyvissä kysymyksissä ja lähes tulkoon antanut oikeutuksen perustulokeskusteluun vain taloustieteiljöille, jotka eivät yleensä tiedä mitään mm. sosiaalialasta tai mm. psykologiasta.

 

Perustulo ja sosiaalityö

 

Mikäli perustulo tulee, on sen vaikutukset erittäin merkittävät sosiaalialan työtehtäviin sekä yleisesti tulevien maakuntien (Mikäli Soteuudistus joskus tulee voimaan)  järjestämiin sosiaalipalveluihin. Esimerkkinä voidaan ottaa tarkastelun alle sosiaalihuoltolaki, jossa määritellään mm. Kuntien velvollisuudeksi (toistaikseksi) järjestää sosiaalipalveluina kuntalaisten ohjausta ja neuvontaa sekä turvata välttämätön toimeentulo, mikäli tilanne näitä vaatii.  Näin ollen perustulon haasteet käytännön arjessa olemaan tilanteessa, jossa perustuloa+ asumistukea saava työtön Matti Meikäläinen on maksanut kuukausittaiset velkansa (asuminen, sähkö,vesi, puhelin). Matti Meikäläisen tilanne erityisesti pääkaupunkiseudulla sekä muissa isoissa kaupungeissa aiheuttaisin akuutin kriisitilanteen korkeiden asumiskustannusten vuoksi ja näin ollen sosiaalipalveluiden mahdolliset ennaltaehkäisevää sekä täydentävää toimeentulotukea tarvittaisiin kyseisessä tilanteessa. Kuten 1/2017 alkaen voimaan tullut muutos toimeentulotuen perusosan siirtäminen kunnilta KELAan on näyttänyt, on kansalaisten päätöksien saaminen takkuavaa.

Toisena lähtökohtana perustulon ja sosiaalialan välisessä kysymyksessä on sosiaalialan ammatin identiteetti. Pelkästään toimeentulotuen perusosan siirtäminen KELAlle  on muuttanut mm. aikuissosiaalityössä tehtävää työtä niin, että uudistuksen tavoitteena on ollut siirtää sosiaalityön painopistettä enemmän psykososiaaliseen työhön. Suomalaisen Sosiaalialan lähtökohdat voidaan nähdä erittäin rakenteellisissa perinteissa ja tämä tunnetusti näyttäytyy valtaväestölle sillä, että "sossu jakaa rahaa". Perustulon tullessa sosiaalityö menettää kärjistäen vallan ihmiseen ja nämä Nietzschen ajatuksiin kuuluva yli-ihmisen asema häipyy. Tässä piilee myös epäilykseni, miksi sosiaalialan ammattijärjestö Talentia on ollut varsin hiljaa ja pyrkinyt vaikuttamaan perustulokeskustelun sijaan sosiaalialaan esim. sosiaalialan ammattihenkilölain kautta. Perustulo on tuonut sosiaalialalle kysymyksen sosiaalialan sekä sosiaalityön olemassaolon tarkoituksesta. 



Miksi perustulo olisi hyvä juttu sosiaalialan ammattialalle?

 

Yhteiskunnallisessa keskustelussa useat tahot ovat sanoneet, että nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää tulee uudistaa sopimaan nykyaikaan sopivaksi ja perustulo on ehdotus, jota on kampanjoitu eri tahoilta jo viimeiset 40 vuotta. Sosiaalialalle perustulosta keskusteleminen olisi nyt erityisesti tärkeää, sillä sosiaalialan (erityisesti aikuissosiaalityön) tulevaisuus nojaa hyvin paljon sosiaaliturvauudistuksen varassa. Onko sosiaalialalla tehtävän työn pohjauduttava byrokraattiseen sosiaalityöhön (tukien myöntäminen tai hyväksyminen), jonka yli-ihmisen piirteet ovat aikuissosiaalityössä arkipäivää. Vai olisiko sosiaalan tulevaisuus enemmän psykososiaalista työtä, jossa sosiaalialan ammattilaiset keskittyisivät olemaan ns. trampoliineja sosiaalipalveluiden apua tarvitseville ihmisille.  Trampoliinin kaltaisena palveluna voidaan nähdä esimerkiksi sosiaalihuoltolain 7§:n mukainen rakenteellinen sosiaalityö ja  17§:n mukainen sosiaalinen kuntoutus, joiden painopisteinä lain mukaan on saada ihminen mukaan kiinni takaisin yhteiskuntaan. Kansliapäällikkö Hetemäen sijaan en epäile merkittävästin ihmisten jäävän perustulolla elämiseen, sillä jo Abraham Maslowin tarvehierarkiaa ja Erik Allardt having-loving-being käsittelevillä teorioillaan ovat hyvin perusteellisesti tuoneet esille sen, että ihmisillä on tarve kuulua johonkin ryhmään tuottamalla itselleen hyvää. Maslowin ja Allardtin lisäksi Hetemälle tekisi mahdollisesti myös hyvää lukea sosiaalisesta pääomasta, joita ovat tutkineet vuosikymmenien aikana mm. James Coleman ja Robert Putman. 

Perustulo on siis kysymys, joka voidaan nähdä sosiaalialan ammatti-identiteetin kannalta merkittävänä. Kuitenkin aika on ajanut ohi nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän ohi huomioidessa nykyajan työllistymiskysymykset, joten muutoksia tulisi tehdä ja tässä muutoksessa tulisi myös sosiaalialan ammattilaisten olla mukana, jotta saadaan myös sosiaalialan ammattilaisten näkökulma tulevaisuuden sosiaalipalveluiden kehittämiseen ja päivittämiseen. Näiden palveluiden kehittäminen ja päivittäminen on samalla myös itsetutkiskelun paikka sosiaalialalle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Oikeistopuolueiden pitäisi hehkuttaa perustulon rationalisointivaikutusta. Massiivinen määrä sosiaalialan työntekijöitä voitaisiin irtisanoa prosessien yksinkertaistuessa!

Käyttäjän kallehietala kuva
Kalle-Pekka Hietala

Toki varmasti olisi oikeistolle ideaalia, koska sosiaaliala ei tunnetusti tuota mitään taloudellista voittoa vaan on hyödytön kustannuserä. Ainakin jos oikeistopuolueilta tätä asiaa kysyisi.

Kuitenkaan ongelmat ei valitettvasti katoaisi mihinkään siitä huolimatta, että tehtäisi massiivinen irtisanominen sosiaalialalle. Ennemmin seuraus olisi ongelmien lakaiseminen maton alle ja siirtäminen vastuu muille tahoille.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Epäsosiaaliset henkilöt ajattelevat, että kaikki muutkin ovat ja ajattelevat kuin he.
He eivät pysty ajattelemaan, että ihmiset tekevät pyyteetöntä työtä yhteiskunnan eteen. Ja että tämä lisääntyisi jos yksilön jatkuva epävarmuus tulevaisuudesta poistettaisiin.

Elämme yhteiskunnassa, jossa todellinen pohjasakka löytyy huipulta.

Henry

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Hetemäen blogikirjoitusta onkin tullut ihmetelleeksi ja Facebookissa olin kommentoinutkin:

"Täytyypä lukea kannustinloukkutyöryhmän selvitys, sitä kun en ole vielä lukenutkaan.

Ihan oikeasti täytyy ihmetellä, että mahtaako suurin osa näistä virkamiehistä olla lukenut yhtään perustulokokeilun materiaaleja? Minä olen sentään lukenut ne kaikki ja myös Kelan kotisivuilla löytyy tiivistettyjä kysymyksiä ja vastauksia.

Moni virkamies varmaan ei halua, että kavereiden työpaikat vaarantuvat, kun heidän työnsä ei enää ole tarpeellista ja joutuvat kilometritehtaalle, siksi outoja lyttäyspuheita tässä harrastetaan.

Byrokratiaa ja kannustinloukkuja tässä on tarkoituskin purkaa niin, että töihin kannattaa mennä, missä jo valmiiksi maksetaan niin vähän ja perustulo lisätään sen palkan päälle. Nykyjärjestelmässä ei töihin kannata mennä, jos tietää menettävänsä muitakin tukia ja laskeskelee, että eipä jää mitään käteen.

Kun katsoo Suomen indikaattoreita ja tilastoja sosiaalimenoista, niin vasta sitten tajuaa, että miten paljon rahaa kuluu. Perustulon väliajan tulokset tulee syksyllä 2017, jolloin saadaan oikeaa dataa. Myöhemmin sitten loput tulokset kokeilun loppuvaiheessa joulukuun viimeiseen päivään saakka 2018.

Siksi siinä on pieni otantaryhmä ympäri Suomea ja sitten verrataan niitä saatuja tuloksia verrokkiin nykyjärjestelmässä oleilevat yksilöt ja siinä kokeilussa olevat. Jos uusi järjestelmä näyttää kohentavan työllisyyttä selvästi eikä ongelmia ollut paljon, niin se kannustaa laajentamaan perustulokokeilua ja heivaamaan vanha nykyjärjestelmä pois."

Sitten laitoin myös tilaston sosiaalimenoista:

" Niin siellä tilastokeskuksessa lukikin vuonna 2015: "Julkisyhteisöjen kokonaismenoista 45 prosenttia eli 53,6 miljardia euroa kohdistui sosiaaliturvaan vuonna 2015. Sosiaaliturvan kokonaismenoista 28,1 miljardia euroa kohdistui vanhuuteen. Vanhuuteen liittyvistä menoista 22,3 miljardia euroa oli työeläkkeitä. Sairauteen ja toimintarajoitteisuuteen kohdistui 7,4 miljardia euroa. Perheisiin ja lapsiin kohdistuvat sosiaaliturvan menot olivat 6,8 miljardia euroa ja työttömyyden menot 5,6 miljardia euroa.""

Yksi kommentti oli aika hyvä Juha Kuikalta:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240069-p...

"...Periaatteessa nykyisenlainen sosiaaliturvaverkko johtuu siitä, että se on tarvittu korvaamaan aiemman agraariyhteiskunnan ylläpitämän yhteisöllisyyteen perustuneen turvaverkon..."

Minusta tässä asiassa ei pitäisi katsella liikaa numeroita vaan katsoa, että miten ihmisten toiminta oikeasti tapahtuu, se ei selviä numeroista lukemalla vaan katsomalla reaaliaikaisena, että toimiiko se uusi kokeilu?

Minäkin ihmettelen samalla lailla kanssasi, että Talentia on ollut hiljaa koko ajan ja varmaan samasta syystä, ettei vaan kaikkien kavereiden työpaikat ole menossa kilometritehtaalle.

Toimituksen poiminnat